Wanhan kellari oli tanssitaitureiden kohtaamispaikka

Toukokuu 2015. Wanhan Kellari täyttyy kantiksista ja muutamasta tanssituristista. Ilta on viimeinen Wanhan Kellarin pitkässä historiassa. Viimeinenkin Helsingin tanssipaikoista sulkee ovensa. Wanhan Kellari toimi ennen tanssiravintolavuosiaan Helsingin tunnetuimpana homoklubina aina 1960-luvun lopusta 1990-luvun alkuun saakka, jolloin paikan omistava HOK halusi tehdä paikkaan radikaalin linjamuutoksen ja uusia sen heteroiden tanssiravintolaksi.

Wanhan kellari oli tanssitaitureiden kohtaamispaikka

Tätä uudistusta ei purematta nielty homopiireissä, mutta minkäänlainen protestointi ei ottanut tulta, ja HOK:n tyly linjaus piti. Kaikesta negatiivisesta julkisuudesta huolimatta Wanhan Kellari onnistui lanseeraaman uuden linjansa aika tehokkaasti, ja tanssikellarista tuli suosittu hieman varttuneemman väen keskuudessa. Wanhan Kellarissa totuttiin näkemään eturivin artisteja viihdyttämässä kansaa ja parkettien partaveitset tykkäsivät. Kaikesta huolimatta yli kahdenkymmenen vuoden aikana jo kulttuuripaikaksi nousseen kellarin kannattavuus oli huono. Ihmisiä tuli, mutta tanssiravintolaan tultiin oikeasti tanssimaan, ei viettämään pitkiä kosteita iltoja tai syömään illallisia. Wanhan Kellarissa totuttiin siihen että paikalle kantisten lisäksi tuli usein myös turisteja ihmettelemään pääkaupungin menoa, siellä kun tanssitaan pimeässä kellarissa keskellä päivää. Nämä kulttuurikohtaamiset pitivät Wanhan Kellarissa tiettyä hauskaa ilmapiiriä yllä ja niitä kulttuurieroja kaupungin ja maaseudun välillä tasoiteltiin tyylikkäästi tanssin pyörteissä. Luotiimpa siinä monta uutta ystävyys suhdettakin.Paikkana Wanhan Kellari oli täynnä paitsi tanssin ystäviä, myös kaupunkilaishistoriaa. Sijainti Wanhan Ylioppilastalon kellarissa oli asiakasystävällinen, sijaitsihan se aivan ydinkeskustassa siinä Stockaa vastapäätä. Wanhan Kellari oli aikoinaan myös poliittisesti tärkeä kokoontumispaikka. Siellä juotiin maljoja Viron itsenäisyydelle Neuvostoliitolta salaa ja se tunnettiin myös vasemmistonuorten kokoontumispaikkana.

Uusi Wanha

Wanhan Kellarin poistuminen jätti aika ison aukon Helsingin ravintolatarjontaan. Ei ole ainakaan näkyvissä, että kukaan muu yrittäjä lähtisi paikkaamaan tätä puutetta vaikka kysyntää olisikin. Tämän tyyppinen viihdetarjonta ei vaan iske ravintoloitsijoihin tai se koetaan liian haastavana ja epävarmana tyylisuuntana. Ikävä kyllä. Tavallaan ymmärrettävää kun tietää miten tavattoman kallista ravintolan pyörittäminen on. Mutta silti, toivoisi että joku ajattelisi myös asiakasta tässä kohtaa. Wanhan Kellari ravintolatilana ei ole kuitenkaan poistunut kuvioista. Ainoastaan sen toimintamalli on muuttunut. Nykyään kellaritiloissa toimii Kaivopihan Karaokekellari. Tämä konsepti tuntui HOK-Elannon mielestä hyvältä ajatukselta, kun karaoke nyt on niin suosittua. Tosin Helsingin keskustassa on jo niin monta karaokebaaria, että hieman arveluttaa kuinka paljon rusinoita pullasta riittää.

Esirippu laskeutuu

Ehkä yksi syy Wanhan Kellarin alasajoon oli myös asiakaskunnan vanheneminen. Tanssimusiikki kiinnosti nuorempaakin sukupolvea, ainakin jonkin aikaa, ei kuitenkaan humppa, swingiä sen piti olla. 2000-luvulle tultaessa kiinnostus tosin selkeästi laski, ja vain vanhat konkarit jäivät pyörähtelemään tuttuun kantapaikkaansa. Wanhan Kellarin sulkeminen kolahti pahasti myös keikkamuusikoihin. Heille kellari oli vakituinen viihdytyspaikka ja koska se oli myös ainoa Helsingissä, sen sulkeutuminen oli syystäkin melankolinen tapaus. Tämän tyyppisten ravintoloiden katoaminen tarkoittaa myös tanssikulttuurin katoamista kaupungin keskustasta. Ne jotka kaipaavat tanssin pyörteisiin joutuvat odottelemaan sitten kesän lavatanssitapahtumia tai muita erikseen järjestettyjä tanssitilaisuuksia. Eikä se ole laisinkaan sama asia, Wanhan Kellariin kun pystyi piipahtamaan koska vaan kun tanssijalkaa rupesi vipattamaan. Se on suuri harmi kun tällaiset helposti lähestyttävät paikat poistuvat, niin kai se tanssitaitokin siitä ruostuu ja katoaa.

Esirippu laskeutuu

Wanhan Kellarin tanssiravintola siirtyi ajasta ikuisuuteen 30.5.2015 ja koki saman kohtalon kuin moni muukin legendaarinen Stadin tanssipaikka. Merihotelli, Vanha Maestro, Fennia, Josafat ja nyt myös Wanhan Kellari jäivät Helsinkiläisen tanssikulttuurin historiaan. Viimeinen ilta oli tunteita täynnä. Taisi siinä konkareiden poskille muutama kyynelkin vierähtää