Musiikkiteollisuus

Vaikka itse musiikki mielletään taiteen muodoksi, ja sen tekijät luoviksi taiteilijoiksi, musiikin ympärille kehittyneet lieveilmiöt ovat lähempänä kaupallisen teollisuuden muotoja. Musiikkiteollisus muodostuu firmoista ja yksilöistä, joiden lähtökohtana on jonkinlaisen rahamäärän ansaitseminen uusien levytysten, keikkojen, sävellysten, ja muiden musiikin oheistuotteiden välityksellä.

Teollisuuden sisällä toimivat tahot jakautuvat luoviin, ja luovia henkilöitä tukeviin ammatteihin. Luovissa hommissa ovat esimerkiksi säveltäjät, muusikot, tuottajat, ja ääni miksaajat. Heidän tuotoksiaan myyvät agentit, promoottorit, levykauppiaat, ja esiintymispaikat. Näiden lisäksi taustajoukoista löytyy bisnes managereita, lakimiehiä, ja levy yhtiöiden pomoja eri asteilla.  Muusikoiden tuotoksista hyötyvät myös musiikki journalistit, DJ:t, musiikilliset kouluttajat, ja soitinten valmistajat.

Musiikkiteollisuuden historia

Historiallisesti musiikilla on tehty rahaa kautta aikojen. Varhaisina aikoina hovimuusikot, ja kiertävät trubaduurit saivat elantonsa varakkailta tukijoilta, ja yksittäiset muusikot soittivat markkinapaikkojen läheisyydessä yleisöltä kolikoita keräten. Nuotituksen yleistyessä 1400-luvulla kirjapainon keksimisen myötä, kappaleiden painettuja versioita myytiin sekä yksityishenkilöille, kuoroille, että orkestereille. Tämä mahdollisti musiikkityylien, ja yksittäisten kappaleiden leviämisen laajemmille alueille. Tämän myötä Eurooppa näki myös julkkis säveltäjien ja esiintyjien pinnalle nousun, Mozart ja kumppanit alkoivat kiertämään ympäri mannerta, rahallisten palkkioiden perässä. Mozartin kuoltua hänen leskensä valjasti miehen julkisuuskuvan ennennäkemättömällä tavalla, ja järjesti suuren määrän maksullisia muistokonsertteja, myymällä miehjen kirjoituksia, ja viimein julkaisemalla jänen elämänkertansa.

1900-luvun alku näki ensimmäisten äänen nauhoitus laitteiden synnyn, ja nousun yleiseen käyttöön. Musiikin ystävien ei tarvinnut enään opetella soittimen käyttöä saadakseen kuulla rakastamiaan kappaleita kotioloissa. Varhaiset levysoittimet tulivat myyntiin 1880-luvun lopulla, ja radio kehitettiin 1920-luvulla. Radio toi musiikin kaikille yhteiskunnan luokille, ja kaupallisen musiikin kulutus kohosi länsimaissa jatkuvalla syötöllä.

Varsinaisesti länsimainen musiikkiteollisuus sai alkunsa vasta 1930 ja 1950 -lukujen kieppeillä, jolloin kappaleiden levytykset nousivat suosiossaan kopioitujen nuottien yli. Musiikin julkaisu on pääosin kolmen jättiläisen hallussa, Universal Music Group, Sony Music Entertainment, ja Warner Music Group hallitsevat alaa, ja sillä toimivia artisteja rautaisella kädellä. Näiden jättien alaisuudessa toimii pienempiä levy-yhtiöitä, jotka ovat usein joko paikallisia, tai erikoistuvat tiettyihin musiikin laji tyyppeihin. Näiden lisäksi useimmissa maissa toimii itsenäisiä levy-yhtiöitä, ja moni artisti julkaisee ensimmäiset levytyksensä omakustanteisia ratkaiusuja hyväksikäyttäen.

Nykypäivä

Musiikkibisnes on nähnyt suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Ensin 1960-luvulta alkaen televisio ja levykaupat ohittivat radion suosion, ja myöhemmin 2000-luvun alussa digitaaliset musiikkikanavat kuten iTunes ottivat itselleen suuren osan levykauppojen markkinoista. Nämä lailliset kaupat syntyivät alun perin vastalauseena laittomille digitaalisille lataus sivustoille kuten Napster. Digitaaliset musiiikkikaupat ohittivat pian suosiossaan fyysisten levyjen myynnin, ja muuttivat myös tapaa jolla kuluttajat ostivat musiikkia. Yksittäisten kappaleiden myynti kohosi sen helppouden vuoksi, kun taas albumi myynti laski huomattavasti. Lataus palveluiden lisäksi markkinoille alkoi ilmestymään laillisia streamin palveluita. Näiden käyttäjät maksavat kuukausittaisen maksun, joka takaa heille mahdollisuuden laajan musiikki määrän kuunteluun. Toisin kuin lataus palveluissa, käyttäjillä tulee olla netti käytössä laitteellaan, ja he eivät saa haltuunsa kopiota kappaleesta, joten kun he lopettavat kuukausimaksun maksamisen, myös palvelun tarjoaman musiikin kuuntelu loppuu.

Digitaaliset palvelut ovat muuttaneet tapaa jolla musiikkiteollisuudessa toimivat yritykset ja yksilöt ansaitsevat elantonsa. Yksittäisten kappaleiden ostaminen tuottaa vähemmän tuloja kuin kokonaisten levyjen, joten artistien ympärillä pyörivistä rinnakkais tuotteista on tullut entistä tärkeämpiä. Suuri osa artistien elannosta tulee brändätyistä vaatteista, kosmetiikasta, ja muusta krääsästä, sekä laajoista live keikoista. Artistit myös tekevät yhteistyötä muiden tuotteiden kanssa, ja lainaavat imagonsa tuotteille aamiaismuroista alkoholijuomiin, ja halvoista koruista huippu autoihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.