Kansanmusiikkiperinne

Kansanmusiikilla käsitetään tietyn alueen sisällä esiintyvää musiikkia, joka on kulkeutunut nykypäivään suullisen perimän kautta. Kansanlaulut ovat vapaita käyttää ilman tekijänoikeusmaksuja. Suomalainen kansanmusiikki voidaan jakaa kolmeen tyyppiin, riippuen ajanjaksosta jolloin ne esiintyivät historiallisesti, sekä alkuperäisestä alueesta. Vanhin tyylilaji on kalevalainen muinaismusiikki, joka sai alkunsa suomalais-ugrilaisen kulttuurin keskuudessa.  Tätä seurasivat rekilaulut ja pelimannimusiikki, jotka lähtivät kehittymään läntisessä Suomessa, ottaen vaikutteita lännessä sijaitsevien Euroopan maiden kulttuureista. Viimeaikaisen tyylilaji on uusi kansanmusiikki, jota kehitetään nykypäivänä ympäri Suomea.

Kalevalanmittainen musiikki

Kalevalainen kulttuuri on ainakin 1000 vuotta vanhaa, sen ihmiset elivät luonnollista elämää, saaden ravintonsa metsistä, vesistöistä, maasta, ja pitämästään karjasta. Kirjoitustaidon puuttuessa tietoa kuljetettiin sukupolvelta toiselle suullisten järjestelmien kautta, ja musiikki sekä laulu muodostuivat tärkeiksi muistiavuiksi. Suomessa kerättiin huomattava määrä laulurunoja 1800-luvulla, ja kansalliseepoksemme Kalevala pohjautuu pitkälti näihin.

Muinaisrunous on selvinnyt nykyaikaan lähinnä kalevalalaisina, eli kalevalanmittaisina,  runolauluina.  Näiden kehitys lähti käyntiin ennen ajanlaskumme alkua, ja niitä on kerätty lähinnä läntisen itämeren kansoilta. Kalevalaiset runotyylit jakautuivat taas epiikkaan, kertoviin runoihin, ja lyyrisiin pienimuotoisiin runoihin. Sävelmät olivat yksinkertaisia, ja ne usein sitoutuvat viiden sävelen alueelle, perusyksikkönä toimii nelipolvinen trokee, ja säkeet ovat usein alkusointuisia, loppusointuisten sijasta.

Vaikka lauluja voi laulaa yksinkin, säkeiden edetessä esi- ja jälkilaulajat usein vuorottelevat laulussa. Esilaulaja laulaa säkeen, johon muut vastaavat samoilla lyriikoilla. Laulun lisäksi aikakauden soittimia olivat tuohitorvet, paimenhuilut, rumpurasiat, ja pärri. Kuuluisin ajan soittimista on kansallissoittimemme kantele, jota on käytetty jopa 2000 vuotta.

Yksi tämän ajan erikoisuuksista oli itkuvirret. Nämä laulut liittyivät syvästi Karjalaiseen kulttuuriin, häihin ja hautajaisiin. Kalevalanmittaisia lauluja esittivät yleensä itkijämummot, joiden korkea ikä ja vuosien harjoittelu takasivat oikean laulutekniikan.

Rekilaulut ja pelimannimusiikki

Rekilaulut lähtivät kehittymään 1700-luvun lopulla, ja niiden kulta-aika oli 1800-luvun alku. Suosittuja esimerkkejä rekilauluista ovat Taivas on sininen ja valkoinen, Yksi ruusu on kasvanut laaksossa, ja Kaksipa poikaa Kurikasta. Yhteistä näille kaikille on että ne kulkevat neljän säkeen kautta, ja niissä kaikissa on kaksi säeparia, rekilaulut ovat perinteisesti loppusoinnullisia. Musiikki oli alunperin Eurooppalaisiin perinteisiin nojaavaa, ja sanan ‘rekilaulu’ ajatellaan tulevan saksankielisestä’ Regenlied-sanasta.

Rekilaulut olivat alkuperäistä suomalaista viihde- ja hittimusiikkia. Niiden laulaminen alkoi nuorten keskuudessa, ja aihealueet olivat usein romanttisia. Laulu tapahtui usein tyttö- ja poikaporukoiden kilvoitteluna, ryhmät solvasivat toisiaan leikkimielisesti, ja laulu toimi sallittuna julkisena flirttailuna.

Pelimannimusiikki alkoi uusien soitin vaikutteiden kautta 1600-luvulla. Sekä viulu, klarinetti, että harmonikka tekivät tiensä Suomeen 1700- ja 1800-luvuilla.  Pelimannimusiikkia oli monenlaista, ja se oli usein helposti tanssittavaa, sekä polska, valssi, menuetti, jenkka, että polkka olivat suosittuja.

Uusi kansanmusiikki

Kansanmusiikin harrastaminen on edelleen aktiivista Suomessa, musiikille omistettu Kaustisten musiikkifestivaali sai alkunsa 1968. Suomen johtavassa musiikkikoulutus laitoksessa, Sibelius-Akatemiassa, toimii kansanmusiikin koulutusohjelma, ja lähes vuosittain pinnalle nousee uusia kansanmusiikista innostuksensa ottavia artisteja ja yhtyeitä.

Uuden kansanmusiikin puitteissa tehdyt sävellykset ottavat selvästi vaikutteita perinteistä, mutta musiikkityyli on kokeilevaa. Uusia musiikkityylejä, kuten poppia, tai rap musiikkia yhdistellään rohkeasti, ja nykyaikaiset orkester soittimet, kuten rummut, kitarat, ja basso kitara ovat sallittuja, sävellykset ovat useimmiten uusia, yhtyeiden itsensä tekemiä. Kansainvälisestikin keikkaillut Värttinä-yhtye on yksi tunnetuimpia tämän tyyppisen musiikin toimijoita. Kansanmusiikkiin erikoistuneiden yhtyeiden lisäksi useat suositut mainstream bändit ottavat vaikutteita kansanmusiikista, esimerkiksi CMX, Pauli Hanhiniemi & Hehkumo, ja Tuomari Nurmio ovat levyttäneet useita kappaleita, jotka voisi helposti mieltää kansanmusiikiksi.

2 Responsesso far.

  1. KathyBig sanoo:

    Hello. I have checked your soundgeisthelsinki.fi and i see you’ve got some duplicate
    content so probably it is the reason that you don’t rank
    high in google. But you can fix this issue fast. There is a tool that rewrites content like
    human, just search in google: miftolo’s tools

  2. XHilda sanoo:

    Hi admin. It was hard to find this post in google.
    It’s not even in top10. You should focus on strong links from top sites in your niche.
    I know of a very effective free method to get high quality links and instant traffic.

    The best thing about this method is that you start getting traffic right away.

    For more details search in google for: masitsu’s tricks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.