Iskelmämusiikki

Oikein laajasti ajateltuna iskelmämusiikilla voitaisiin tarkoittaa kaikkea suosittua suomalaista musiikkia. Todellisuudessa sana rajautuu kuitenkin useimpien mielessä tietyn tyyppiseen, usein suomenkielellä laulettuun, populaarimusiikkiin. Tämän lajityypin ulkopuolelle mahtuvat suosituista musiikki tyypeistä esimerkiksi pop- ja rockmusiikki. Iskelmämusiikki on usein dramaattista, haikeaa, kansan läheistä, ja perinteisiin luottavaa. Iskelmän juuret ovat enemmän manner Eurooppalaisessa perinteessä, kuin angloamerikkalaisessa, ja se ottaa vaikutteita sekä Italiasta, Saksasta että Venäjältä.

Popmusiikin ja iskelmämusiikin rajat ovat häilyvät, ja useat artistit liikkuvat tietoisesti tällä rajalla. Tanssi mielessä iskelmämusiikin rakastajat suosivat yleensä paritanssia, kun taas popmusiikkiin kuuluu enemmän yksin tanssi. Englanninkielessä suositusta kappaleista on käytetty termiä “hit music”, jolla on taustat samassa periaatteessa suositun musiikin sisällyttämisestä yhteen kategoriaan. Iskelmä -sanan merkitys on myös vaihdellut ajanjaksosta toiseen. Siinä missä sillä aiemmin tarkoitettiin uutta, suosittua musiikkia, moni mieltää sen nykyisin tarkoittamaan hieman vanhahtavaa musiikkia.

Iskelmämusiikin sanoitukset pyörivät yleensä dramaattisten teemojen, rakkauden, sen löytämisen, ja menetyksen ympärillä. Melodiat ovat haikeita, helposti muistettavia, ja tarttuvia. Kappaleen aikana kertosäe toistuu moneen otteeseen, ja lauluosuudet vaihtelevat soolomaisten soitto-osuuksien kanssa. Kappaleet ovat myös helposti tanssittavia, ja paritanssi on tyypillistä. Iskelmämusiikkia esitetäänkin usein perinteisillä tanssilavoilla. Toisaalta taas viime vuosina iskelmä muusikoiden keikoille mennään myös ihan vaan katsomaan, eikä välttämättä vaan tanssimaan, ja keikkojen setit vaihtelevat iskelmän, popin, ja rockin välillä. Esimerkiksi suosittu Yö -yhtye tunnettu tämäntyyppisistä esiintymisistä.

Iskelmämusiikin historia

Sanalla “iskelmä” on juurensa saksankielisessä sanassa Schlager, jolla kuvattiin maassa suosittua iskelmämusiikin tyyliä. Ensimmäisenä sanan otti käyttöön R.R. Ryynänen, joka työskenteli sanoittajana ja Yleisradiossa, tätä ennen laajalti käytettiin sanaa “iskusävelmä”. Musiikin luokittelun ajatuksena oli lähinnä tiettyjen kappaleiden suosio, ennemmin kuin sen kuulumisesta tiettyyn genreen.

Suomen ensimmäisiksi iskelmämusiikin esittäjiksi mielletään usein joko 1910-1920 luvuilla vaikuttanut J. Alfred Tanner, tai myöhemmin 1930-luvulla esiintynyt oopperalaulaja Ture Ara. Sotien välillä vaikutti suosittuja orkestereita, ja esimerkiksi Georg Malsténin kappaleista useat ovat jääneet elämään nykypäivään, esimerkiksi Särkynyt onni, Liisa pien ja Kukkivat kummut ovat monen iskelmäorkesterin soittolistalla.

Kaikkien aikojen suosituimpina iskelmäartisteina tunnetaan Olavi Virta, jonka iskelmät ja tangot ovat jääneet soimaan suomalaisiin sydämiin. Laulajan ura kattoi noin 600 levytystä, joista tunnetuimpia ovat monen karaoke suosikit Hopeinen kuu, Poika varjoiselta kujalta, ja Kultainen nuoruus. Olavi Virran levytykset vaihtelivat ikivihreidenhittien, hänelle varta vasten sävellettyjen kappaleiden, ja käännös tangojen välillä. Virran ura kääntyi lasku kierteeseen 1950-luvulla, jolloin hänen alkoholiongelmansa, yhdistettynä kykenemättömyyteen muuttua aikojen mukana kaatoivat sekä hänen uransa, että henkilökohtaisen elämänsä.

1950-luvulla pinnalle alkoivat nousta nuoret naislaulajat. Tunnetuimpia monelle ovat varmasti Annikki Tähti, jonka hitteihin kuuluvat Muistatko Monrepos’n, Balladi Olavinlinnasta, ja Kuningaskobra. Muistatko Monrepos’n -kappaleelle myönnettiin Suomen ensimmäinen kultalevy vuonna 1955.

1960-luku näki useiden säveltäjä-sanoittajien nousun, Junnu Vainio ja Jukka Kuoppamäki näiden etunenässä. Heidän kappaleet kuuluvat erottamattomana osana monen iskemä muusikon repertuaariin, esimerkiksi Kuoppamäen kynästä tuli Jari Sillanpään myöhemmin hitiksi laulama Satulinna.

70- ja 80-luvun tähdistä useat levyttävät edelleen, Fredi, Paula Koivuniemi, Katri-Helena, ja Arja Koriseva myyvät levyjä ja tilaisuuksia yhtälailla kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Iskelmä elää edelleen, ja tähdet kuten Jari Sillanpää vetävät puoleensa täysiä halleja. Toisaalta musiikkilaji on kehittynyt ottamalla vaikutteita pop- ja rock musiikista, mikä tarjoaa sille paremmat mahdollisuudet selvitä kaupallisilla markkinoilla. Iskelmämusiikin suosiosta todistaa esimerkiksi vuonna 2000-lanseerattu Iskelmä -radio asema, jolla on viikoittain yli 800 000 kuuntelijaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.